Vaihtoehtoiset asiointitavat on säilytettävä ja digitaitojen puute tunnistettava turvallisuusriskiksi.
SeniorSurf-verkosto vaatii vuoden 2027 hallitusohjelmaan tekoja, jotta julkiset palvelut turvataan kaikille ja kansalaisten medialukutaidosta tehdään osa kansallista turvallisuutta.
Suomi siirtyy kovaa vauhtia verkkoon, mutta suuri joukko kansalaisia on vaarassa jäädä ulkopuolelle. Maassamme on tällä hetkellä yli miljoona yli 70-vuotiasta, ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) selvitykset paljastavat todellisuuden: 75–89-vuotiaista vain reilulla viidenneksellä on digitaaliset perustaidot ja ja joka kolmas yli 75-vuotias ei käytä digipalveluita lainkaan.
Työelämässä hankitut taidot eivät aina kanna elämän loppuun asti. Teknologia muuttuu nopeasti, ja ikä tuo mukanaan fyysisiä sekä kognitiivisia haasteita. Tällä hetkellä vain 42 prosenttia 65–74-vuotiaista kokee olevansa digitaalisesti yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa.
SeniorSurf-verkosto esittää hallitusohjelmaan kahta pääteemaa, joilla varmistetaan, ettei ketään jätetä yksin digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Ehdotus 1. Julkiset asiointipalvelut on turvattava yhdenvertaisesti kaikille säilyttämällä vaihtoehtoiset asiointikanavat ja varmistamalla riittävä asiointituki.
Julkisten palveluiden käyttö on perusoikeus. Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos asiointi vaatii laitteita tai taitoja, joita kaikilla ei ole.
Vaikka nykyinen hallitusohjelma linjaa, että vaihtoehtoisia asiointikanavia on tarjottava, käytäntö on toinen. Vanhusasiavaltuutetun ja SeniorSurf-verkoston havaintojen mukaan kasvokkaisia palveluita karsitaan jatkuvasti, asiakaspalvelujen yhteystietoja on vaikea löytää ja perinteisestä asioinnista joutuu joskus jopa maksamaan ylimääräistä. Tämä lisää ikääntyneiden riippuvuutta läheisistä tai ulkopuolisesta avusta.
Mitä konkreettisesti pitää tehdä?
Turvataan maksuttomat vaihtoehtoiset asiointikanavat: Puhelin-, asiointipiste- ja muut ei-digitaaliset palvelut tulee säilyttää kaikissa keskeisissä julkisissa palveluissa. Vaihtoehtoisten asiointitapojen käytöstä ei saa aiheutua kansalaiselle lisäkustannuksia.
Varmistetaan asiointituki ja tiedon löydettävyys: Palveluiden yhteystiedot, vaihtoehtoiset asiointitavat ja neuvontapalvelut esitetään selkeästi myös ei-digitaalisessa muodossa. Viranomaisten neuvontavelvoitteen toteutumisesta huolehditaan siten, että kansalainen saa apua palvelun käyttöön valitsemastaan asiointikanavasta riippumatta.
Vahvistetaan yleistä digitukea: Kehitetään matalan kynnyksen digituen palveluita, kuten paikallisia digipisteitä, henkilökohtaista digiopastusta tai liikkuvaa digitukea. Digituen tulee mahdollistaa perusdigitaitojen oppiminen ja ylläpito koko elämän ajan. Digituen koordinoinnille tulee määritellä selkeät vastuutahot, jotta tuki on yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa.
Parannetaan saavutettavuutta palveluiden suunnittelussa: Eri käyttäjäryhmien tarpeet (esim. näkövammaiset, motoriset rajoitteet, kognitiiviset haasteet) huomioidaan jo palveluiden kehitysvaiheessa.
Varmistetaan kattava tietopohja: Tutkimuksissa ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan myös kaikkein vanhimmat ikäryhmät sekä henkilöt, jotka eivät käytä digipalveluita tai joilla on heikot digitaidot. Näin päätöksenteko perustuu kattavaan tietoon koko väestöstä.
Kehitetään tunnistautumistapoja: Digitaalinen tunnistautuminen tulee olla saavutettavaa kaikille ja erillään maksuvälineistä, jotta käyttö on turvallista ja mahdollista kaikille.
Ehdotus 2. Kansalaisten digi- ja medialukutaidot on tunnistettava osaksi kansallista turvallisuutta, ja niiden vahvistaminen tulee turvata riittävällä resursoinnilla sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöllä.
Digi- ja medialukutaidot ovat osa Suomen kansallista turvallisuutta. Taitojen puute tekee yhteiskunnasta haavoittuvamman kyberuhille, huijauksille ja tietoiselle harhaanjohtamiselle eli informaatiovaikuttamiselle.
Tekoälyn kehitys tekee valeuutisista ja huijauksista yhä uskottavampia. Tutkimukset osoittavat, että vanhimmat ikäryhmät kokevat eniten turvattomuutta verkossa, ja heillä on heikommat valmiudet tunnistaa esimerkiksi valheellista tietoa. Kun kansalaiset osaavat toimia verkossa turvallisesti, taloudelliset menetykset vähenevät ja viranomaisten kuormitus kevenee.
Digi- ja medialukutaitojen edistämistä Suomessa ohjaavat useat viranomaiset ja valtakunnalliset toimintamallit. Yleistä digitukea eli digilaitteiden käyttöön ja digitaitojen vahvistamiseen liittyvää neuvontaa ja opastusta tarjoavat kunnat, kirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä järjestöt, mutta digituen saatavuudessa on isoja alueellisia eroja. Lisäksi digituen valtakunnallisen koordinaation resurssit ovat vuosi vuodelta vähentyneet.
Mitä konkreettisesti pitää tehdä?
Pysyvät rakenteet digi- ja medialukutaitojen kehittämiseen: Kehitetään valtakunnallista toimintamallia, joka huomioi elinikäisen oppimisen myös aikuis- ja vanhuusiässä ja turvataan toiminnan pitkäjänteinen rahoitus.
Kehitetään kansalaisten digitukea: Turvataan helposti saavutettava digituki koko maassa ja vahvistetaan matalan kynnyksen opastusta.
Vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä: Rakennetaan pysyviä yhteistyömalleja julkisen sektorin, järjestöjen, kirjastojen, oppilaitosten ja yritysten välille. Hyödynnetään järjestöjen kykyä tavoittaa paljon tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia kohderyhmiä.
Digi- ja medialukutaidot osaksi varautumissuunnitelmaa: Vahvistetaan kansalaisten osaamista digihuijausten, verkkorikollisuuden, harhaanjohtavan tiedon ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa helposti saavutettavien viestintäkanavien kautta.
Kehitetään tiedonkeruuta ja vaikutusten seurantaa: Seurataan kansalaisten digi- ja medialukutaitoja, digituen saatavuutta ja toiminnan vaikuttavuutta, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti.
Digipalveluiden pitäisi helpottaa meidän elämäämme, ei vaikeuttaa sitä. Tulevan hallituksen on otettava vastuu siitä, että yhteiskunnan palvelut pysyvät jokaisen saatavilla – iästä tai digitaidoista riippumatta.
DVV 2025. Suomalaisten valmiudet ja suhtautuminen viranomaisten digipalvelujen ja digipostin käyttöön. Digi- ja väestötietoviraston toteuttama kansalaistutkimus. (Linkki DVV:n sivulle.)
